NYT EI SÄÄSTELLÄ SENTTIÄKÄÄN!

Hui. Neljä päivää ja monia tapahtumia ja tunteita takana.. Enää neljä päivää ja monia tapahtumia ja tunteita edessä. Näin tää kausi on taas menny; ihan liian nopeasti.

Viikonloppuna käytiin siis tullarit Tampereella. Historiikkeja ja yksityiskohtaisia minuuttiaikatauluja ei kaipaa kukaan, joten kerrotaampa niistä jotain muuta :D Paikalla oltiin siis hyvissä ajoin perjantaina ja pikaisen ravintolaräjähdyskatsastuksen jälkeen valmistauduttiin hyvin tulevaan päivään. Lauantaipäivä alkoi normaaliin tapaan kukonlaulun aikaan ja harkka oli joskus yheksän aikoihin. Se ei ollut hyvä lainkaan ja päätös oli normaaliin tapaan että suorituksessa on oltava enemmän potkua ja vähemmän sitä virhettä. Suoritus oli perus sadan joukkueen kisoissa viimeisillä suoritusnumeroilla seittemän aikaan illalla (tosta lauseesta ei saanut nyt mitään tolkkua). Suorituksessa oli paljon hyvää, mutta myös ehkä vähän liikaakin huonoa ja virheitä tuli niin tasapainoissa, keilajutuissa kuin myös perusvoimistelullisissa asioissa. Oltiin ilosia siitä, että meille suotiin näissä kisoissa toisen kisapäivän ansiosta uusi mahdollisuus :) Pisteisiin oltiin ihan tyytyväisiä (5,7+3,0+8,25=16,95), vaikka ei niitä puitukaan, sillä kaikki ei sijoitusta tai pisteitä halua kakspäiväsissä karkeloissa tietää ekan päivän jälkeen.

Sitten tullaan tunteiden vuoristoratatyyppiseen sunnuntaihin. Aamu alkoi taas aikasin kampausten ja muiden merkeissä. Aamun harkka oli ehdottomasti viikonlopun, jossei koko kauden parasta Escadaa; tekemisen meininki ja tietty rauha samassa ja virheiltäkin vältyttiin suurimmaksi osaksi :) Harkan jälkeen oli hyvä fiilis ja päätös oli tällä kertaa, että suoritus on samanlainen lisättynä kisan tuomilla mausteilla (mausteet?) :D Sitten me tullaan siihen suoritukseen. Se ei sitten menny niinku Disneyleffoissa vaan oli kaikkea muuta kuin onnistunut ja tarkka. Virheitä tuli nyt eniten keiloissa ja tasapainoissa ja pisteet laskivat luonnollisesti 1,3 pistettä (sunnuntain pisteet yht. 15,65) ja lopputuloksissa siis kolmansia Pippureiden ja Minettien jälkeen, paljon onnea mitalisteille!!! :)

Katastrofaalisuus tuntui aika ylitsepääsemättömältä heti suorituksen jälkeen, ja kyyneliltäkään ei vältytty. Suoritus tuntui olevan niin utopistisen ennennäkemätön, että tuntui hullulta että niin huono tuuri sattui juuri kisoihin. Keskusteltiin heti kisan jälkeen asia selväksi, ja valmentajat ja me yhdessä tehtiin myös harvinaisen selväksi se, että asiasta pitää päästä nopeasti yli ja unohtaa koko juttu, sillä kaikistä tärkein on vasta tuloillaan. Kotimatkan aikana suoritus muuttui vain yhdeksi epäonnistumiseksi, jolla ei ole mitään merkitystä tuleviin asioihin :) Pidettiin mielessä se, että pääkisa on vasta tuloillaan ja on vielä kokonainen viikko aikaa tehdä onnistumisia. Tässäkin asiassa painotan näitä juttuja: joukkuehenki, yhdessä tekeminen, tosissaan ottaminen, urheilijamaisuus. Nämä vaan sattuu kantamaan niin pitkälle :)

Maanantaina jatkui treenit normaaliin tapaan, ja asenteissa ei kyllä näkyny mitään jälkiä viikonlopun pettymyksestä! Vaikka viikonloppu meitä niin kovasti harmittikin, me ei voida siihen jäädä jos meinataan pystyä parhaimpaamme seuraavana. Vaikka eilinen olikin treeneissä rankka kisojen takia (etenkin jaloissa), pistettiin viikko parhaamme mukaan käyntiin. Tän päivän harjotuksiin tultiin tuorein jaloin ja se onneksi näkyi, hyvä fiilis kantautui pitkälle ja viimeinen tiistaipike oli kaikkea sitä mitä toivottiinkin. Liikutus meinasi tulla lopun palautepiirissä ja yhdestä asiasta olen aivan varma; me halutaan tätä enemmän kun mitään muuta juuri nyt. SM-kotikisoihin lähdetään innolla ja tehdään kaikkemme että pystytään näyttämään se, mitä oikeasti osataan. Nyt me vaan halutaan niin paljon onnistua ja saada se näkymään niin pisteissä kuin myös toistemme, valmentajien, katsojien ja kaikkien kasvoilla :) Tunnuslauseemme mukaan kisaviikonloppuun lähdetään näyttämään, että me rakastamme tätä kaikkea; tätä lajia, tätä ohjelmaa ja toisiamme. Nyt ei enää haittaa mustat silmät, pienet nilkkakivut tai muut, nyt mennään!

Tehdään kaikki ihan huiput kisat, kaikille kovasti tsemppiä ja Kisahallilla nähdään! Kaikki mahdolliset kannustajat paikalle, tervetuloa PNV:n kisoihin. Eskot valmistautuu kisoihin maailman suurimmalla sydämellä ja tsempillä!

.. viimeistä kertaa :)

xoxo, Pikkueevavaan

P.S. Rakas jojomme Päle on ollut vähän promoomassa kisoja ja voimistelujuttuja itse Radio Novalla, menkää kaikki ihmeessä kuuntelemaan ja liketkää vaikka facebookissakin! ;)--> http://www.radionova.fi/page.php?page_id=1003&i=10487#rss_10487